Dieđut sápmelaččaid birra leat bieđgguid iešguđetge arkiivvain, riikkain ja ásahusain. Arkiivamateriála lea dábálaččat čilgejuvvon eiseválddiid oaidninsajis ja sin organiserema vuođul, ii ge dan mielde movt sámi geavaheaddjit ohcet dieđuid. Danne sáhttá leat váttis gávdnat ja ávkkástallat dehálaš gálduid sámi historjjá, kultuvrra ja vuoigatvuođaid birra.

Prošeakta «Making Archives Accessible on Sámi Premises» (ASP) lea ásahuvvon dainna ulbmiliin ahte čalmmustahttit arkiivamateriála mas lea sámi sisdoallu, buoridit beassanlági dasa ja álkidahttit dieđuid ohcama.

Davviriikkalaš ovttasbargu

ASP lea ovttasbargu gaskal Ruoŧa Riikkaarkiivva, Suoma Riikkaarkiivva ja Norgga Nationálaarkiivva oktan Sámi arkiivvain. Prošeakta čađahuvvo 2026–2028 EU-ruđaiguin ja regionála oasseruhtademiin.

Sámi historjá ja kultuvra ii čuovo dálá riikkarájáid. Sámi bearrašat, báikegottit, fárrenminstarat, giella ja ealáhusat leat rasttildan Norgga, Ruoŧa ja Suoma rájiid čuđiid jagiid. Jus arkiivamateriála mas lea sámi sisdoallu galgá boahtit eanet olámuddui, de ferte áŋgiruššat riikkarájiid rastá.

Beassanláhki iežas historjái lea vuoigatvuohta

Beassanláhki iežas arkiivvaide ii leat dušše dutkan ja dokumentašuvdna sápmelaččaide. Dat addá vejolašvuođa ipmirdit iežas historjjá, dokumenteret gullevašvuođa guovlluide ja resurssaide, nannet giela ja kultuvrra ja oahpahit ođđa buolvvaide vássánáiggi birra.

ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra deattuha álgoálbmogiid vuoigatvuođa seailluhit, ovddidit ja gaskkustit iežaset kultuvrra, giela ja historjjá. Maiddái Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raporttas lea loktejuvvon dárbu buoridit beassanlági dokumentašuvdnii sámi historjjá ja kultuvrra birra.

Prošeavtta vuođđun lea prinsihppa ahte arkiivamateriála mas lea sámi sisdoallu galgá lágiduvvot olámuddui sámi eavttuid mielde.

Metadata lea mearrideaddji

Prošeavttas galget dát golbma riikka identifiseret arkiivamateriála mas lea sámi sisdoallu ja ovddidit ođđa metodaid dasa movt dákkár materiála čilgejuvvo ja lágiduvvo olámuddui. Dat galget dasa lassin lasihit ođđa dieđuid ja konteavstta materiála katalogaide ja jorgalahttit dán sámegielaide. Ráhkaduvvo maiddái davviriikkalaš rávagirji sámi arkiivamateriálii, ja ásahuvvo davviriikkalaš fágafierpmádat ásahusaide mat hálddašit dákkár materiála.

Guovddáš oassi prošeavttas lea metadata-bargu. Metadata lea diehtu arkiivamateriála birra, ja dat dahká vejolažžan gávdnat, ipmirdit ja geavahit gálduid. Olu dán materiálas gávdno juo arkiivvain, muhto čilgehusat ja ohcančovdosat eai leat álo heivehuvvon dasa movt geavaheaddjit ohcet dieđuid. Dehálaš oassi prošeavttas lea ge danne ráhkadit metodaid mat čalmmustahttet dán katalogain, seammás go lasihuvvojit relevánta geográfalaš, gielalaš ja kultuvrralaš dieđut. Sámi namaid ja doahpagiid galgá sáhttit ohcagoahtit, ja materiálii lasihuvvo konteaksta mii dahká dan álkibun ipmirdit ja geavahit.

Sámi oaidninsajit guovddážis

Prošeakta čađahuvvo lagas ovttasbarggus sámi fágabirrasiiguin ja geavaheddjiiguin. Davviriikkalaš referánsajoavku mas lea sámi gelbbolašvuohta galgá leat fárus vuoruhemiin, metodaovddideamis ja čilgehusaid árvvoštallamiin. Olbmot geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta leat mielde prošeaktabarggus sihkkarastin dihte ahte bohtosat ráhkaduvvojit sámi dárbbuid ja perspektiivvaid vuođul. Bohtosat lágiduvvojit olámuddui davviriikkalaš arkiivaportála Nuohtti bokte. Portála čohkke dieđuid sámi arkiivamateriála birra ásahusaid ja riikkarájáid rastá. Bohtosat lágiduvvojit maiddái olámuddui nationála arkiivaportálaid bokte.