Priváhta fitnodagaid arkiivva sirdima bagadus

Lea go du priváhta fitnodagas arkiiva mas jáhkát ahte sáhttá leat historjjálaš árvu ja maid háliidat seailluhit maŋitáigái? Dáppe oaččut veahki gávnnahit maid sáhtát dahkat.

1 – Mii lea priváhta fitnodaga arkiiva?

Priváhta fitnodagain oaivvildit mii organisašuvnna (searvvi dahje joavkku), fitnodaga (firbmá, doaibma, konseardna, selskáhppi), vuođđudusa dahje ásahusa. 

Juohke priváhta fitnodat buvttada arkiivva. Sáhttet leat omd. stivraáššit, reivvet, bargiidmáhpat, rehketdoallu, govat ja filmmat. Dat sáhttet vurkkoduvvot báberhámis dahje digitálalaččat garraskearruin, fágavuogádagain ja balvabálvalusain. 

Eanas arkiivaseailluheaddji ásahusat háliidit oažžut arkiivvaid priváhta fitnodagain. Dat sáhttet leat hui buorit gáldut ipmirdit min servodaga ja min oktasaš historjjá. 

1.1 – Ulbmiljoavku

Dát bagadus lea dutnje geas lea ovddasvástádus priváhta organisašuvnna, fitnodaga, vuođđudusa dahje ásahusa arkiivva ovddas. Dát lea čállon didjiide geat árvvoštallabehtet vurkkodit ja sirdit arkiivva vurkkodanásahussii. 

Lea go dus heaittihuvvon priváhta fitnodatarkiiva? Mana deike. 

Lea go dus iežat dahje eará olbmuid arkiiva? Mana deike. 

2 – Man dihte sirdit arkiivva?

Priváhta fitnodagat leat ja leat guhká leamaš dehálaš oassin Norgga servodagas. Daid arkiivvat sisttisdollet dokumentašuvnnaid mat sáhttet leat veahkkin ipmirdit Norgga servodaga ovdáneami. 

Sáhttet leat máŋga ákka sirdit arkiivva vurkkodanásahussii.

Dá leat dat dehálepmosat: 

• Gaskkustit historjjá ja identitehta 
• Olu priváhta fitnodagain lea guhkes historjá ja dávjá maid ruohttasat maŋos áiggis. Vaikko dat leat ge dál loahpahuvvon, de boahtá daid arkiivamateriála leat dehálaš oassin dálá fitnodaga historjjás. Arkiivamateriála sáhttá adnot dán historjjá gaskkusteapmái, nannet rámisvuođa, gullevašvuođa ja identitehta, sihke siskkáldasat ja olgguldasat. 
• Mearkagálvu ja márkanfievrrideapmi 
• Fitnodaga historjjálaš dokumentašuvnnas sáhttá leat stuora árvu otná márkanfievrredeamis. Mis leat olu ovdamearkkat das go fitnodagat atnet ođđasis boares logoid, máidnosiid, govaid ja dokumeanttaid iežaset márkanfievrrideamis. Dat sáhttá leat mielde hukseme mearkagálvvu ja profileret fitnodaga. 
• Seastit saji ja ruđa 
• Dainna seastá sihke vurkensaji ja vurkkodangoluid go sirdá arkiivva arkiivaásahussii. 
• Sihkkaris vurkkodeapmi 
• Go elektrovnnalaš materiála sirdojuvvo vurkkodanásahussii, de dat sihkkarastojuvvo buorebut. Dat guoská sihke báber- ja elektrovnnalašarkiivii. Persovdnadieđut gieđahallojit sihkkarit ja vurkkoduvvojit sihkkarit buollima, suoládeami ja billisteami vuostá. Seammás fuolahuvvojit dárbbašlaš diehtomigreremet. 
• Buoret beasatlašvuohta 
• Go sirdá arkiivva vurkkodanásahussii, de biddjo arkiivamateriála olámuddui oallugiidda geain sáhttá leat ávki materiálas. Vurkkodanásahusat dahket materiála olámuddui ja ohcanládje Arkiivaportála ja Digitálaarkiivva bokte. 
• Leat oassin ollislaš servodatdokumenteremis 
• Go vurkkodehpet priváhta fitnodagaid arkiivvaid, de lehpet veahkkin dokumentereme servodaga ollislaččat. Dušše almmolaš ásahusaid arkiivvat eai buvtte dan ollislašvuođa. 
• Ovddidit min searvehistorjjá 
• Buot priváhta fitnodagain lea mearkkašupmi Norgga servodahkii, vaikko man dásis livččii ge: báikkálaččat, regionálalaččat, riikkaviidosaččat dahje máilmmiviidosaččat. Juohke priváhta fitnodaga arkiiva mii vurkkoduvvo šaddá oassin min oktasaš muittus. 
• Arkiivvat adnojuvvojit 
• Dutkit ja masterstudeanttat atnet priváhta fitnodagaid historjjálaš arkiivvaid olu. Dat guoská erenoamážit historjjá ja servodatdiehtaga dáfus, muhto oaidnit ahte ain ođđa fágadisipliinnat váldet arkiivvaid atnui. Dasa lassin leat fitnodaga ovdalaš, dálá ja boahttevaš bargit dahje lahtut hui viššalat atnit iežaset arkiivva. 
• Vuoigatvuođadokumentašuvdna 
• Priváhtaarkiivvat sáhttet sisttisdoallat dehálaš vuoigatvuođadokumentašuvnnaid mat berrejit vurkejuvvot. Vurkkodanásahusat sáhttet hálddašit geahččanrievtti das. 

3 – Gosa sáhtán doalvut arkiivva?

Gávdnojit olu arkiivaásahusat, girjerádjosat ja museat mat áimmahuššet priváhta fitnodagaid arkiivadokumeanttaid. Arkiivadoaimmahat ja eará vurkkodanásahusat miehtá riikka ovttasbarget priváhtaarkiivvaid vurkkodemiin. Geainna galggat váldit oktavuođa iežat arkiivva dáfus? Jurddaš vuos álggos čuovvovaččaid: 

• Lea go materiálas eanemus báikkálaš, regiovnnalaš vai našuvnnalaš čanastat? 
• Guđe servodatsuorgái dahje ealáhussii gullá fitnodat? 

Das lea olu dadjamuš dan hárrái gosa arkiiva sáhttá sirdojuvvot. 

3.1 – Mus lea arkiiva mas lea báikkálaš dahje regiovnnalaš čanastat

Jus du fitnodagas lea vuosttažettiin báikkálaš dahje regiovnnalaš čanastat, de sáhtát váldit oktavuođa dainna ásahusain mas lea ovddasvástádus oktiiheivehit priváhtaarkiivabarggu regiovdnii. 

Organisašuvnnaide ges guoská fylka- ja báikkálašsearvvit mat leat muhtin riikkaviidosaš organisašuvnna vuolde. Fitnodagaide guoská ovdamearkka dihte dalle go kunddarvuođđu ii leat našuvnnalaš, ja seammaládje ásahusaide main klieantavuođđu ii leat našuvnnalaš. 

Regiovnnalaš vurkkodanbargu dahkko fylkkaoktiiheiveheaddji ásahusaid bokte. Dát ásahusat ovttastahttet regionála ja báikkálaš priváhtaarkiivvaid seailluhanbarggu. 

Váldde oktavuođa du guovllu oktiiheiveheaddji ásahusain vurkkodeami birra dahje jus leat jearaldagat priváhtaarkiivva birra mas lea báikkálaš mearkkašupmi. 

Oktavuođadieđuid gávnnat go coahkkalat plussamearkkaid dás vuollelis. 

Østfold

Akershus

Oslo

Innlandet

Buskerud

Vestfold

Telemárku

Agder

Rogalánda

Ásahusat 
Ođđanammadeapmi lea vuordimis Rogalánda fylkasuohkanis.

Vestlánda

Møre ja Romsdal

Trøndelága

Nordlánda

Romsa

Finnmárku

3.2 – Mus lea arkiiva mas lea našuvnnalaš mearkkašupmi

Arkiivadoaimmahat juogada ovddasvástádusa vurkkodit arkiivvaid maid lea našuvnnalaš mearkkašupmi muhtun eará ásahusaiguin, main lea erenoamáš našuvnnalaš ovddasvástádus priváhta arkiivvaid ovddas. Arkiivadoaimmahat vurkkoda arkiivvaid eanas servodatsurggiin ja ealáhusain, ja muhtun ovttasbargoásahusat ges vurkkodit arkiivvaid muhtun sierra servodatsurggiin ja ealáhusain. Ásahusat juogadit seailluhanovddasvástádusa gaskaneaset vurkkodanplánaid, ovddasvástádussurggiid ja ovdalaš arkiivvaid vuođul maid ásahusat ovdal leat ožžon. 

Arkiivvas sáhttá leat našuvnnalaš mearkkašupmi jus okta dahje máŋga dáin čuovvovaš čuoggáin leat devdojuvvon: 

• Fitnodagas lea leamaš riikkaviidosaš doaibma 
• Fitnodagas lea leamaš rolla ovdánahttit Norgga ja Norgga servodaga ollislaččat 
• Arkiiva dokumentere dáhpáhusaid dahje áigodagaid main lea erenoamáš mearkkašupmi Norgga historjái 

Vurkkodanásahusat main lea našuvnnalaš ovddasvástádus: 

Bargiidlihkadus

Bákteindustriija

Álbmotmusihkka ja álbmotdánsa

Dáidda ja kultuvr

LHBT+

Miššuvdna ja diakoniija

Sámi kultuvra ja historjá

Ođđadárogiela čállinkultuvra

Jus arkiiva dahje fitnodat ii leat čadnon guđege ovdalis namuhuvvon servodatsuorgái, de lea jáhkkimis Arkiivadoaimmahat eanemus áigeguovdilis vurkkodanásahus. Loga de viidáseappot bagadusa. Dás mii boahtit geahččat maid Arkiivadoaimmahat dárbbaša diehtit, ja maiddái movt arkiiva galgá láhččojuvvot jus galgá sirdojuvvot midjiide. 

Jus it leat sihkar guđe ásahusain galggat váldit oktavuođa, dahje oaivvildat ahte arkiiva berre vurkkoduvvot Arkiivadoaimmahagas, de sáhtát váldit minguin oktavuođa dán skovi bokte: “Oktavuođaskovvi priváhtaarkiivva sirdima birra Arkiivadoaimmahahkii”. Mii de veahkehit du viidáseappot. 

4 – Maid dárbbaša Arkiivadoaimmahat diehtit?

Arkiivadoaimmahat dárbbaša vuođu árvvoštallat lea go arkiiva seailluhanárvosaš. Vai dan sáhttit dahkat, de dárbbašit dieđuid arkiivva ja fitnodaga birra. Mii eat vuordde ahte galggat máhttit dárkilit vástidit čuovvovaš gažaldagaid. Lea goitge ovdamunni suokkardit daid. 

4.1 – Muitinlistu dieđuin maid Arkiivadoaimmahat dárbbaša diehtit

Dát dieđut sáhttet leat ávkkálaččat: 

• Fitnodaga namma 
• Oanehis historjjálaš čilgehus fitnodagas 
  Earret eará goas lea álggahuvvon, fitnodaga ovdalaš ja dálá barggut, ođđasisorganiseren, vejolaččat nammarievdan. Dakkár dieđuid láve sáhttit gávdnet ávvučállosiin ja fitnodaga jahkedieđáhusain. 
• Guđe áigodaga gokčá materiála?
  Jahkelogut boarráseamos dokumeanttas ođđaseamos dokumentii. 
• Gos riikkas lea arkiiva vurkkoduvvon? 
• Lea go arkiiva fysalaš ja/vai digitála? 
• Lea go arkiiva ollislaš? 
  Leat go fitnodaga arkiivvat ovdal sirdojuvvon Arkiivadoaimmahahkii dahje eará vurkkodanásahusaide? Leat go oasit arkiivvas mannan duššai ovdamearkka dihte buollima, lihkohisvuođa dahje bálkesteami bokte? 
• Movt vurkkoduvvo arkiiva? 
  Lea go vurkejuvvon ovtta dahje máŋgga sadjái? Lea go garraskearruin, dihtoris ja/dahje balvabálvalusain? Vurkkoduvvojit go dieđut sosiála mediain dahje sierra neahttasiidduin? 
• Man stuoris lea arkiiva? 
  Galle hildu dahje galle pálla, doasa, pearpma, ja nu ain? Galle fiilla, vuogádaga, gigabyte dieđut? 
• Mii gávdno arkiivvas?  
  Leat go beavdegirjjit, govat, jietnakasseahtat dahje video? Máinnusávdnasat nu go plakáhtat ja gihppagat? Leat go stivraáššit, reivvet ja gulahallamat, rehketdoallu dahje duođaštusat fitnodaga doaimmain? Gávdnogo mihkkege eará maid oaivvildehpet lea seailluhanárvosaš? 
• Ohcanneavvut 
  Gávdnojit go registarat dahje earálágan veahkkeneavvut maiguin sáhttá ohcat relevánta dieđuid arkiivvas? 
• Movt lea arkiivva fysalaš dilli? 
  Lea go ávdnasiin gavja, guohpa dahje divrrit? Makkár sajis vurkkoduvvo? 
• Leat go arkiivvas hearkkes dieđut?  
  Dieđut persovnnalaš diliid, politihkalaš gullevašvuođa, oskku, dearvvašvuođa, seksualitehta, adopšuvnna ja eará sullasaš áššiid birra. Fitnodatčiegusvuođat. Eará dieđut maid fitnodat háliida čiehkat. 
• Eará dieđut mat sáhttet leat dehálaččat go galgá árvvoštallat sáhttá go arkiiva sirdojuvvot Arkiivadoaimmahahkii. 

Dán muitinlisttu gávnnat maiddái fiilanama “Muitinlistu dieđuin maid dárbbašit diehtit” vuolde vuolemusas siiddus jus háliidat viežžat iežat dihtorii ja deavdit dan. 

4.2 – Resurssat ja ruhtadeapmi

Ovdalgo arkiiva sirdojuvvo Arkiivadoaimmahahkii de ferte leat árvvoštallojuvvon seailluhanárvosažžan, láhččojuvvon ja registrerejuvvon. Dasa gáibiduvvojit resurssat nu go áigi, ruhta ja bargofápmu. Lea vuosttažettiin fitnodat mii ferte dahkat dan barggu, dahje priváhta fitnodat fitnodaga ovddas. Arkiivadoaimmahat sáhttá veahkkin neavvut ja bagadallat barggus. 

Arkiivvaid gárvvisin láhčit sáhttá leat divrras bargu. Gávdnojit muhtun ortnegat main priváhta fitnodagat sáhttet ohcat doarjaga. Sáhttá gánnáhit váldit oktavuođa vurkkodanásahusain bagadallama dihte. 

5 – Sirdin Arkiivadoaimmahahkii

5.1 – Sirdima šiehttan

Maŋŋel go leat čielggadan ahte arkiiva galgá sirdojuvvot Arkiivadoaimmahahkii, de mii šiehttat arkiivva geigema. Dalle mii mearridit dihto eavttuid oamastanrievtti, boahttevaš geavaheami ja eará vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid hárrái sirdima oktavuođas. Persovdnaarkiivva eaiggát ja Arkiivadoaimmahat hábmejit ovttas šiehtadusa sisdoalu. 

Geigenšiehtadus sisttisdoallá čuovvovačča: 

• Oamastanriekti  
  Šiehtadusas galgá čuožžut lea go arkiiva geigejuvvon vai deponerejuvvon. Arkiivadoaimmahat háliidivččii vuosttažettiin ahte arkiiva geigejuvvo. Go geigejuvvo, de skeŋkejuvvo arkiiva ja oamastanriekti sirdojuvvo Arkiivadoaimmahahkii. Go deponerejuvvo, de bissu oamastanriekti fitnodagas, ja dat sáhttá fas viežžat arkiivva ruovttoluotta Arkiivadoaimmahagas. Dát ortnet lea ágga dasa man dihte Arkiivadoaimmahat atná iežas resurssaid olámuddui dahkat geigejuvvon arkiivvaid, ii ge deponerejuvvon arkiivvaid. 
   
• Vuoigŋaduodji ja dahkkivuoigatvuohta 
  Olu arkiivvat sisttisdollet dokumeanttaid mat adnojuvvojit vuoigŋaduodjin dahje main eará sivaid dihte leat dahkkivuoigatvuođat. Šiehtadus mearrida movt Arkiivadoaimmahat galgá gieđahallat daid dokumeanttaid boahtteáiggis. 
   
• Geavahanbeasatlašvuohta 
  Šiehtadus čielggada galgá go arkiiva leat rabas buohkaide vai galget go leat eavttut mat ráddjejit álbmoga beassamis arkiivii. Leat máŋggalágan eavttut main leat iešguđetge láhkavuođut mat sáhttet leat áigeguovdilat. Dán mii šiehttat ovttasbarggus duinna. Loga eambbo dán birra lassidieđuin láhkavuođuid oktavuođas. 
    
• Láhčin ja katalogiseren 
  Ovttas mii čielggadit geas lea ovddasvástádus ráhkkanahttit, láhčit ja čállit listtu (registreret dahje katalogiseret) arkiivva dáfus. Dát lea eanas oktavuođain sus gii sirdá arkiivva, ja Arkiivadoaimmahat fas gárve kataloga maŋŋel go arkiiva lea ollen. 
   
• Gaskkusteapmi ja almmuheapmi 
  Šiehtadus čielggada Arkiivadoaimmahaga vuoigatvuođa gaskkustit ja almmuhit arkiivva sisdoalu. Jus dat čuovvu fitnodaga sávaldagaid, de berre leat oppalaš fápmudus Arkiivadoaimmahahkii dan birra. Dahkkivuoigatvuođat ja hearkkes dieđut namuhuvvojit erenoamážit, vai goappašat bealit leaba ovttaoaivilis das movt mii galgat gieđahallat dakkár áššiid boahtteáiggis. 
   
• Oppalaččat 
  Šiehtadus sáhttá čielggadit:
  • Arkiivadoaimmahaga vuoigatvuođa bálkestit dahje máhcahit sisdoalu mas ii leat seailluhanárvu 
  • Arkiivva ruovttoluottaluoikama 
  • Eará relevánta áššiid 

Maŋŋel go leat čielggadan ahte arkiiva galgá sirdojuvvot Arkiivadoaimmahahkii, de mii šiehttat arkiivva geigema. Dalle mii mearridit dihto eavttuid oamastanrievtti, boahttevaš geavaheami ja eará vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid hárrái sirdima oktavuođas. Persovdnaarkiivva eaiggát ja Arkiivadoaimmahat hábmejit ovttas šiehtadusa sisdoalu. 

Geigenšiehtadus sisttisdoallá čuovvovačča: 

• Oamastanriekti  
  Šiehtadusas galgá čuožžut lea go arkiiva geigejuvvon vai deponerejuvvon. Arkiivadoaimmahat háliidivččii vuosttažettiin ahte arkiiva geigejuvvo. Go geigejuvvo, de skeŋkejuvvo arkiiva ja oamastanriekti sirdojuvvo Arkiivadoaimmahahkii. Go deponerejuvvo, de bissu oamastanriekti fitnodagas, ja dat sáhttá fas viežžat arkiivva ruovttoluotta Arkiivadoaimmahagas. Dát ortnet lea ágga dasa man dihte Arkiivadoaimmahat atná iežas resurssaid olámuddui dahkat geigejuvvon arkiivvaid, ii ge deponerejuvvon arkiivvaid. 
   
• Vuoigŋaduodji ja dahkkivuoigatvuohta 
  Olu arkiivvat sisttisdollet dokumeanttaid mat adnojuvvojit vuoigŋaduodjin dahje main eará sivaid dihte leat dahkkivuoigatvuođat. Šiehtadus mearrida movt Arkiivadoaimmahat galgá gieđahallat daid dokumeanttaid boahtteáiggis. 
   
• Geavahanbeasatlašvuohta 
  Šiehtadus čielggada galgá go arkiiva leat rabas buohkaide vai galget go leat eavttut mat ráddjejit álbmoga beassamis arkiivii. Leat máŋggalágan eavttut main leat iešguđetge láhkavuođut mat sáhttet leat áigeguovdilat. Dán mii šiehttat ovttasbarggus duinna. Loga eambbo dán birra lassidieđuin láhkavuođuid oktavuođas. 
   
• Láhčin ja katalogiseren 
  Ovttas mii čielggadit geas lea ovddasvástádus ráhkkanahttit, láhčit ja čállit listtu  arkiivva dáfus. Dát lea eanas oktavuođain sus gii sirdá arkiivva, ja Arkiivadoaimmahat fas gárve kataloga maŋŋel go arkiiva lea ollen. 
    
• Gaskkusteapmi ja almmuheapmi 
  Šiehtadus čielggada Arkiivadoaimmahaga vuoigatvuođa gaskkustit ja almmuhit arkiivva sisdoalu. Jus dat čuovvu fitnodaga sávaldagaid, de berre leat oppalaš fápmudus Arkiivadoaimmahahkii dan birra. Dahkkivuoigatvuođat ja hearkkes dieđut namuhuvvojit erenoamážit, vai goappašat bealit leaba ovttaoaivilis das movt mii galgat gieđahallat dakkár áššiid boahtteáiggis.
   
• Oppalaččat 
  Šiehtadus sáhttá čielggadit:
  • Arkiivadoaimmahaga vuoigatvuođa bálkestit dahje máhcahit sisdoalu mas ii leat seailluhanárvu 
  • Arkiivva ruovttoluottaluoikama 
  • Eará relevánta áššiid 

Gávnnat eambbo dieđuid jávohisvuođageaskku, arkiivabeassama, hearkkes persovdnadieđuid ja dábálaš eaktocealkagiid birra go coahkkalat plussamearkka dás vuollelis. 

Dasa lassin gávnnat čiekŋalet dieđuid priváhtaarkiivva sisdoalu seailluhanárvvoštallama birra. 

5.2 – Ráhkkanahttin, láhčin ja listočállin

Ovdal go arkiiva sáhttá sirdojuvvot Arkiivadoaimmahahkii, de ferte ráhkkanahttot. Láhčin mielddisbuktá sirrema, páhkkema ja listočállima, nu ahte arkiiva systematiserejuvvo ja aniha boahttevaš geavaheddjiide. 

Jus dus ii leat alddát kapasitehta láhčit ja čállit listtu, de gávdnojit ásahusat mat váldet láhčinbargguid mávssu ovddas. 

5.3 – Digitála sisdoallu

Dál atnet eanas fitnodagat, organisašuvnnat, searvvit ja nu ain digitála reaidduid iežaset doaimmain. Arkiivvat maŋemus logijagiin sisttisdollet dan dihte olu materiálaid digitála mediain. 

Arkiivadoaimmahagas leat iešguđetlágan standárdat das movt digitálalaččat ráhkaduvvon materiálaid sáhttá áimmahuššat ja vurkkodit áiggi badjel. Muhtun vuogádagain leat juo dakkár gárvves doaimmat mat automáhtalaččat máŋgejit dieđuid. Gávdnojit maid reaiddut maid mii sáhttit atnit vuogádagain main ii leat juo dat doaibma. 

Muhtun oktavuođain sáhttit máŋget olles sisdoalu digitála vurkkodanmediain. 

Metoda válljen vuolgá das makkár vuogádagaid ja prográmmagálvvuid fitnodat lea geavahan. Arkiivadoaimmahat veahkeha din válljet metoda. 

5.4 – Báberarkiiva

Arkiivadoaimmahat ávžžuha eanet báberarkiivvaid mediakonverteret (“digitaliseret”), mii mearkkaša ahte arkiiva konverterejuvvo báberhámis digitála hápmái. Mii čielggadit lea go báberhápmi ja/vai digitála hápmi mii galgá sirdojuvvot Arkiivadoaimmahahkii. Dan mii čielggadit go čállit šiehtadusa. Ulbmil lea ahte materiála šaddá anihahtti boahttevaš geavaheddjiide. 

Dá boahtá oanehis bagadus das movt galggat láhčit arkiivva jus lea báberhápmi mii galgá sirdojuvvot. 

Inspirašuvdnan sáhtát geavahit dán bagadusa das movt ráhkkanahttit, láhčit ja čállit listtu almmolaš arkiivvain. 

Arkiivadoaimmahat háliida gulahallat buohkaiguin geain leat miellagiddevaš arkiivvat. Mii veahkehit du ain viidáseappot. 

Oktavuođaskovvi priváhtaarkiivva sirdima birra Arkiivadoaimmahahkii

Oktavuođaskovvi ferte devdot oktanis, dan ii sáhte vurket ja gaskkalduhttit. Skovvi lea dárogillii muhto vástit áinnas sámegillii.